Kaiken rempan keskellä...

...olen saanut pidettyä mieleni virkeänä puutarhanhoidon avulla.

Tässä kesäkuva torpasta 2008:

Ja lopulta 2011:

Vuodenvaihde on muuten aina todella kiireistä aikaa toimistopuolella.

Ajattelin rentoutua kohta lueskelemalla Kotipuutarha-lehteä, joka kolahti eilen postilaatikkoon.

Unohdin viedä tänään pojat neuvolaan, kun elin koko ajan kolmannessa päivässä.

En malta odottaa ensimmäisiä siemenkylvöjä, kasvimaalle on jo kovasti suunnitelmia.

"Maissia!" toivoo meidän keskimmäisin.

-Ja perunaa, porkkanaa, 

salaattia, papua, hernettä, sipulia, valkosipulia, 

yrteistä timjamia, salviaa, ruohosipulia ja persiljaa.

Liperiä täytyy kysyä sukulaisilta.

Että meneehän tämä talvi näinkin, kun suunnittelee kesää...

Callista

Suomi on Kaunis

 Otin yhtenä aamuna kuvia päivittäiseltä lenkiltämme, kun maat olivat pakkasyön jäljiltä kuurassa. Miten kaunista voi täällä olla.

 Haluaisin meidän tonttimme rajoille tällaisia mahtikuusia. Kävin pojan kanssa halaamassa tätä, eikä kätemme kohdanneet sen rungolla.

 Tuolla lehtikuusten takana siintää koti.

 Naapurin hauskaa latoa ei kunnolla edes näy.

Bää. Mun lammas on vielä ulkona. Kohta olis aika mennä sisälle jo lampolaan.

Tämä ryökäle alkoi kukkia. Laitoin parit pensasruusut tonttimme rajalle vasta elokuussa ja ne olivat tietysti taimistolla kukkineet. Nyt sitten uudelleen lämpimien säiden vuoksi. (Näiden taakse haluaisin istuttaa tulevaisuudessa jotakin suojapuustoa ja pois tuon ryteikön).

 Kyhäsin vanhoista piikkilangoista palloja. Ne saavat ruostua ruskeiksi. Alla on meidän rappukivet. Ne pitäisi laittaa tuohon alakuvaan :D

 Havujen laitto askareissa. Kieputin heinäseipäisiin muuten jouluvaloja, ovat pimeällä hauskan näköisiä, kuin ilmassa.

Tuossa näkymää naapuriin päin. Pihan perällä siis kivipenkkejä ja niiden takana jyrkähkö pudotus ojalle päin. Tähän haluaisin joskus puupation koko sivuseinustalle ikään kuin poluksi takapihalle ja pation reunoille koristeeksi pyöreitä kiviä ja ikivihreitä matalia havuja kuten tapionpöytiä ja katajia. Myös vuorenkilpiä voisin tähän siirtää. Pation reunasta en haluaisi suoraa vaan laudat tulisi sahata muotoon.

Talven taas suunnittelen vaikka mitä, enkä ensi keväänä muista puoliakaan...

Tuunausta ja koristelua

Pihalla:

Puutarha saa vaipua pian talviunille. Nyt on kaikki viimeisetkin Arkuudet (ryhmä- ja uudet pensasruusujen taimet sekä värililjat) suojattu havuilla ja extra kerroksella multaa. Mitenköhän vakavaa se lie, että Juhannusmorsiamessa on kuusi kukkanuppua? Älyääköhän se asettua talvilevolle ensinkään? Pitäisi varmaan käydä nippaisemassa ne nuppuset pois. (Ojan varressa on kyllä pajunkissojakin!)

Ensi kesäksi on luvassa aivan mielettömästi sormustinkukkia, jos niiden taimet nyt talvehtii. Siirtelin vielä viime viikolla viimeisiä nurmikolle ilmestyneitä taimia kukkapenkkiin navetan edustalle. Kaikki siementaimet (varmaan 40!) on peräisin yhdestä pinkistä sormustinkukasta, jonka sain äitini puutarhasta (kuvassa) joskus tuliaisena. Ei voisi uskoa. Onkohan ne emokasvinsa värisiä, vai tuleeko niistä mitä vaan? Luen aika paljon puutarhalehtiä, mutta tämä aihe on mennyt ohi...

Suurin huolenaiheeni tällä hetkellä on myyrät! Voi jumpe, meille on ilmestynyt kasvimaan viereen hirveitä multakekoja ja olivat ne kerenneet jo yhteen kukkapenkkiinkin kaivelemaan kolojaan. En tiedä onko keko kontiaisen, peltomyyrän vai vesimyyrän aikaansaama - ne kaikki olisivat meillä mahdollisia. Siitä yhdestä kukkapenkistä ne olivat varmaankin käyneet popsimassa värililjan pikkusipuleita - sain mökkinaapuriltamme ihanana lahjana varmaan satakunta värililjojen jakosipuleita (jotka kukkivat ehkä ensi tai seuraavana kesänä) - sillä maa oli myllätty yltäpäätä ja kun sinne astui, niin se lähes petti jalkojen alla. Uskotte varmaan sanomattakin, että ärsyttää ja itkettää.

Sisällä:

Maalasin yhden vanhan viiluisen lipaston valkoiseksi - kuopuksen vaatteille. Nyt ajattelin liimata sen vetolaatikoihin maalattavaa valkoista tapettia, jota meiltä jäi remontissa yli (kun ei tapetoitukaan kuin yksi huone). Se saattaa antaa lipastolle hauskaa särmää? Varsinkin, jos pojat joskus innostuvat maalaamaan ne lipaston laatikot eri väreillä :D (Kääk!) (Yritin muuten irrottaa nuo vetimet vaihtoon, niin ei ne lähteneetkään enää irti...)

Toinen tuunauskohde on mun ikivanha musta kirjahylly/tv-vitriini. Alunperin sitä ei pitänyt tulla meille ollenkaan, mutta mieheni tykästyi siihen ja kyllähän se ihan käytännöllinen onkin. Itse en kuitenkaan siitä tykkää, enkä pidä myöskään sillä näkyvästä pölystä :). Taustaseinän meinaankin nyt irrottaa ja tapetoida tummanharmaalla/omenanvihreällä kukkatapetilla, vaikka se ei siihen pölyn näkymiseen vaikutakaan... Antaapahan edes vähän uutta ilmettä :) Meillä on muutenkin lähes kaikki huonekalut vanhoja, perittyjä 20-30-40-50-lukujen puuhuonekaluja tai sitten mun lastulevykauheuksia.

Nämä talvikuukaudet esittelen varmaankin kotiamme (jos jaksan edes vähän siivoilla jätkien leikkejä) ja postailen puutarhakuvia ja haaveita omaan pihaan. Mitä milloinkin!

Callista

Lempiväristä

 Taas esittelen äitini mökkipuutarhaa, kun omassani ei ole mitään esiteltävää...

Onkohan teillä muilla selkeää lempiväriä puutarhassa tai ylipäänsä kotona sisustaessa? Itse huomaan karsastavani puutarhassa erityisesti keltaisia perennoja. Kesäkukista olen oppinut sietämään keltaisia samettikukkia, koska ne ovat niin äärettömän helppoja kasvattaa itse ja ne kukkivat kauan. Mutta muutoin rakastan vaaleanpunaisia, liiloja ja valkoisia kukkia. Muun värisiä ei tule koskaan edes ostettua!

Mökin kanto sai kesällä muratteja ja daalioita seurakseen, ja posliinikenkä kesämalvikkeja.

Nuo puupölkyt ovat kuitenkin meiltä, en muistanut enää miten paljon neilikat alkukesällä kukkivat. Nyt niistä on tietysti muisto vain, koska istutin kanervia tilalle.

En jotenkin jaksaisi talvea! Pitäisi ainakin hommata lisää pihavaloja, täällä on niin autiota ja pimeää aina talvella :(

Tuossa meidän punamultaisen autotallin seinustalla on edelleen lautoja odottamassa pätkimistä, ihan kuin alkukesällä, kun tuon hortensia kuvan otin :D Melkein kaikki puuhommat ollaan kyllä tehty... Yritän muuten talvettaa vintillä nuo jalohortensiat, onkohan siinä mitään järkeä? Sain 4 hortensiaa kympillä, eli ei ollut sinänsä kova sijoitus, vaikka heittäisinkin ne roskiin. Mutta tekisi kuitenkin mieli kokeilla.

Alin kuva on sitten suosikkini. Se on äitini puutarhasta Sarah Bernhardt pioni. Istutin samanlaisen mukuloita nyt omaankin puutarhaani, mutta kestää kauan ennenkuin niistä tulee niin isoja, että kukkivat.

Puutarhan kanssa on muuten oltava kärsivällinen, eikä se kovin hyvin sovi mulle :D Haluaisin, että kaikki pensaat ja puut olisivat heti täysikasvuisia, samoin isot perennat. Meillä on kyllä muutama töyhtöangervo, jotka ovat ihan super isoja, mutta esimerkiksi kaikki istuttamani havut ovat vielä tosi pieniä enkä jaksaisi niiden kasvua odottaa. Mutta kai se kasvun seuraaminen on elämys itsessään :D

Hauskaa syksyä ja pikkujoulu kautta,

Callista

Syyskukkia ja synttäreitä

Inhoan syksyä. Se tuo talven tullessaan.

Mutta krysanteemit, muratit, kanervat ja muut kauniit syyskukat onneksi piristävät. Lyhtyjä en ole vielä vienyt ulos, kun aina vaan s-a-t-a-a.

Tänään oli sen verran aurinkoista, että saimme navettahuonetta taas valmiimmaksi. En muista siitä postanneenikaan, mutta pointtina on se, että olemme viimeinkin talonrakennukselta alkaneet siivota navettaa ja yhdestä sivuhuoneesta tuli Minun Ikiomani. Siellä säilytettiin 60 kilosia pellavansiemensäkkejä vuodelta 1975. Rakas mieheni auttoi tyhjennyksessä ja laittoi nuo hyllyt seinälle ♥♥. Mä tietty kantelin sinne heti vinon pinon vanhoja ja uusia saviruukkuja, peltipurkkikokoelmani ja vähän vanhoja Oy alkoholiliike AB:n pulloja :D. Ne saattaa vielä kyllä muuttaa osoitetta, koska eivät ole tarpeeksi erikoisia makuuni.

Ai niin ja aurinkoterassi on VALMIS! Tai no, pitää se vielä maalata ensi kesänä, mutta mitä pienistä :) Suorastaan rakastan sitä! (Ainut että nuo kaikki tekemättömät jutut ärsyttää mua suunnattomasti... Katon vaihdatus! Portaiden ja kaiteiden teko?!! Räystäät ja syöksytorvet! H-u-h-h-u-i-j-a-a)

T. Syysmasentunut Callista

Ps. Vauvakuume

Pps. Pojilla on kohta synttärit eli kakkubuumi iskee.

Ppps. Porkkanat ovat olleet valtavia, ja muukin kasvimaan sato. En tiedä jaksanko laittaa ensi kesänä enää näin paljon! (Tai jaksan laittaa, mutta en kastella ja hoitaa) Papuja oli mielettömästi, herneet syötiin tietty suoraan pellosta ja voi sitä avomaankurkku määrää! Niitä puskisi vieläkin kasvimaalta vaikka kuinka :D

Myydään vanhoja ikkunoita

Olemme purkamassa yhtä 1800-luvun alkupuolen hirsirakennusta, josta jää jäljelle hieman ikkunoita. Ne ovat huonossa, vaaleassa maalissa - ns. romuromanttisessa kunnossa. Kaikissa on lasit tallessa, mutta saatavilla on vielä muutama kappale, joista lasit ovat särkyneet. Yhden maalasin töpöttämällä valkoiseksi niin, että vanhan puun oma väri kuultaa läpi (Kuvassa). Myynnissä näitä on aluksi 4 kpl hintaan 15 €/kpl + toimituskulut tai nouto Kouvolasta. Kirjoitelkaa, jos nämä ikkunaruudut kiinnostavat: miss_diabolus@hotmail.com.













Rakennuksen purkamisen ohella ollaan koko perheen voimin puuhailtu uusia kukkapenkkejä ja muokattu vähän kasvimaata. Vielä olisi työtä polttopuiden ja risukasojen kanssa, sitten onkin jo vuorossa loput kylvöt ja kesäkukkien istuttelua. Rakastan kesää! Ja pieniä vauvoja :D

Kasvimaa poropeukalolle

Tulevana kesänä pitäisi saada kasvimaa kuntoon. Viime kesänä ehdittiin muokata se valmiiksi ja hieman jo jotain kasvattaakin, mutta kesä meni lähinnä pojan kanssa touhutessa. Kitkeminen, kattaminen, uuden mullan tuominen ja kävelyreittien teko jäi siis tulevalle kesälle. Tältä autotallin takana näytti toukokuussa 2010:



Vas. reunassa on vähän parempi maa, koska siihen kärräsin hieman multaa ja turvetta. Siinä kasvoikin yrttejä ja salaatteja hienosti, tuolla muualla savikossa (!!) oli sitten perunaa. Sinne saa mies ajaa lavallisen multaa ja hiekkaa keväämmällä. Haasteeksi muodostuu taas savimaan jyrsimisen oikea ajankohta, ettei sille käy kuten kuvassa. Oikeassa laidassa on muuten vanha räsymatto, jonka laitoin hiekkapolun pohjaksi savimaan päälle :D Oli niin pirun vaikeaa käppäillä tuolla liejussa! Johonkinhan se kasvimaa on perustettava, vaikka tuossakin paikassa on savea varmaan yli 7 metriä :)! En silti luovuta, kahdenkymmenen vuoden päästä siinä on pelkkää multaa, jos sitä joka vuosi kärrään lisää...

Eijan puutarhassa vieraillessamme näin sellaiset punaiseksi maalatut kasvilavat, ja muistan miettineeni niiden kasteluntarvetta. Mansikka ja avomaankurkku mahtaisivat kyllä tykätä kasvilavojen lämmöstä! Kasvit eivät kumminkaan saa olla suorassa kosketuksessa maalattuun puuhun, joten lämpöpuusta rakennetut kehikot voisivat olla hyvä idea... Tai sitten puuta vasten voisi varmaan laittaa esim. pakkasharsoa. Itse olen käyttänyt multasäkkien muoveja suikaleina rajaamaan kovasti leviäviä perennoja, vähän kuin nurmikon reunanauhaa käytetään maahan upotettuna. Multasäkkien muoviahan voisi nitoa myös kasvilavan sisäpuolille, niin ei sisältö valuisi kehikoista ulos.

Jos saan kasvimaan siedettävään kuntoon ensi kesäksi, niin sinne on tulossa (ihan ekaa kertaa viljelyyn tulevat on merkitty *tähdillä*!):

- porkkana (Morot)
- avomaankurkku (Parka)*
- pensaspapu (Processor)*
- silpoydinherne (Kelvedon Wonder)
- tammenlehti-salaatti (Red Salad Bowl)
- lehtisalaatti
- salvia (jos itää)*
- meirami
- timjami (jos itää)*
- basilika
- kehäkukka
- ryhmäsamettikukka

Muita esikasvatettavia täällä: väriminttu ja hopeavitja (saa nähdä onnistunko!) ja suoraan uloskylvettäviä: illakko, ruusupapu, ahdekaunokki ja isoköynnöskrassi. Ne jotka kuolevat, joutaavat mennäkin... :)

Viime yönä vauvan takia valvoessani keksin vihdoinkin nimiä kukkapenkeilleni: ITÄPENKKI, NAVETTAPENKKI, TALLIPENKKI, PIONIPENKKI ja SYDÄNPENKKI. Kaikissa niissä on kasveja, joita meinaan siirrellä keväällä, mutta se onkin jo eri tarina.

Eijalla

Mun on pitänyt jo kauan postata kuvia heinäkuisesta kesäretkestä Eija Klaucken elämyspuutarhaan Ahvenkoskelle. Mutta siis parempi myöhään...


Poikia kiinnostivat nuo lukemattomat puutarhapatsaat, joita siellä oli. Myymälänpuolella sai mies ihan pidellä, etten ottanut kaikkia ihanuuksia mukaani. Varsinkin se lohikäärmepatsas kiinnosti äärettömästi :)


Pidin näistä kasvilavoista, ne ovat jotenkin siistimpiä kuin peruskasvimaa. Mutta sitten taas taitavat vaatia vielä enemmän kastelua, ainakin tällaisena kesänä?


Tuollainen lampi olisi toki mukava :)



Nämä kivimuurit olivat musta hienointa koko paikassa. Olen niin hurahtanut kiviin... Mökilläkin olemme tekemässä luonnonkivimuuria, siellä nimittäin tuollaisia isoja kiviä riittää riesaksi asti. (Toisin kuin täällä.)



Huvimajaksi voisin mäkin tämän pystyttää tai siis pystytyttää.. vielä on puutarhapeukalo niin keskellä kämmentä etten osaisi/jaksaisi mitään viljellä. Mutta onneksi on tuollaisenaankin kaunis :)