lauantai 26. maaliskuuta 2011

Hei vihreä nurmikko!

Näin vilauksen nurmikosta pihapöytämme alta ja tulin mokamasta tosi onnelliseksi! Nyt paistaa niin kivasti taas aurinko, että voi melkein unohtaa nämä puolimetriset kinokset :) Avautumisen aiheita olisi taas kymmeniä (tilasin uudet silmälasit ja niiden piti tulla jo viikko sitten eikä vieläkään! Keskimmäisellä on hirrrrveä uhmaikä ja arki on pelkkää taistelua ja kaksinkamppailua!) - mutta yritän miettiä kivempia asioita.



Muhun on puraissut joku ruusukärpänen! Vannoin vuosia sitten, että ruusujen kasvattajaksi en ala, koska en jaksa niitä kuitenkaan hoitaa... mutta nyt mietin kerran jos toisenkin, että mitäs jos kumminkin... ? Meidän piha on tuulinen ja notkossa, ja olenkin tästä täällä aina urputtanut eli pienilmasto on varmasti kylmempi kuin mitä II-vyöhykkeellä yleensä. Se pistää vähän haastetta kehiin varsinkin jaloruusujen ja köynnösruusujen osalta, mutta onneksi pensasruusuistakin löytyy kauniita kerrannaiskukkaisia muotoja. Sitten mua kiinnostaisi myös kokeilla kanadalaisia pensasruusuja. Onkohan niistä jo kenelläkään useamman vuoden kokemusta! Täälläpäin on kohtalaisen runsaslumiset talvet, joten juuriston saisi kyllä suojaan. Valko- ja vaaleanpunakukkaiset ovat suosikkejani, esim. uutuus kanadalaisista "Morden Belle" ja "Morden Blush". Käykää vaikka ihastelemassa niitä täällä Suomen Ruususeuran sivuilla.

(Kuvassa on muuten tekemiäni marsipaaniruusuja, joiden reunat jäi taas tosi rumiksi...en millään opi vaikka miten harjoittelisin :DD)

sunnuntai 13. maaliskuuta 2011

Kasvimaa poropeukalolle

Tulevana kesänä pitäisi saada kasvimaa kuntoon. Viime kesänä ehdittiin muokata se valmiiksi ja hieman jo jotain kasvattaakin, mutta kesä meni lähinnä pojan kanssa touhutessa. Kitkeminen, kattaminen, uuden mullan tuominen ja kävelyreittien teko jäi siis tulevalle kesälle. Tältä autotallin takana näytti toukokuussa 2010:



Vas. reunassa on vähän parempi maa, koska siihen kärräsin hieman multaa ja turvetta. Siinä kasvoikin yrttejä ja salaatteja hienosti, tuolla muualla savikossa (!!) oli sitten perunaa. Sinne saa mies ajaa lavallisen multaa ja hiekkaa keväämmällä. Haasteeksi muodostuu taas savimaan jyrsimisen oikea ajankohta, ettei sille käy kuten kuvassa. Oikeassa laidassa on muuten vanha räsymatto, jonka laitoin hiekkapolun pohjaksi savimaan päälle :D Oli niin pirun vaikeaa käppäillä tuolla liejussa! Johonkinhan se kasvimaa on perustettava, vaikka tuossakin paikassa on savea varmaan yli 7 metriä :)! En silti luovuta, kahdenkymmenen vuoden päästä siinä on pelkkää multaa, jos sitä joka vuosi kärrään lisää...

Eijan puutarhassa vieraillessamme näin sellaiset punaiseksi maalatut kasvilavat, ja muistan miettineeni niiden kasteluntarvetta. Mansikka ja avomaankurkku mahtaisivat kyllä tykätä kasvilavojen lämmöstä! Kasvit eivät kumminkaan saa olla suorassa kosketuksessa maalattuun puuhun, joten lämpöpuusta rakennetut kehikot voisivat olla hyvä idea... Tai sitten puuta vasten voisi varmaan laittaa esim. pakkasharsoa. Itse olen käyttänyt multasäkkien muoveja suikaleina rajaamaan kovasti leviäviä perennoja, vähän kuin nurmikon reunanauhaa käytetään maahan upotettuna. Multasäkkien muoviahan voisi nitoa myös kasvilavan sisäpuolille, niin ei sisältö valuisi kehikoista ulos.

Jos saan kasvimaan siedettävään kuntoon ensi kesäksi, niin sinne on tulossa (ihan ekaa kertaa viljelyyn tulevat on merkitty *tähdillä*!):

- porkkana (Morot)
- avomaankurkku (Parka)*
- pensaspapu (Processor)*
- silpoydinherne (Kelvedon Wonder)
- tammenlehti-salaatti (Red Salad Bowl)
- lehtisalaatti
- salvia (jos itää)*
- meirami
- timjami (jos itää)*
- basilika
- kehäkukka
- ryhmäsamettikukka

Muita esikasvatettavia täällä: väriminttu ja hopeavitja (saa nähdä onnistunko!) ja suoraan uloskylvettäviä: illakko, ruusupapu, ahdekaunokki ja isoköynnöskrassi. Ne jotka kuolevat, joutaavat mennäkin... :)

Viime yönä vauvan takia valvoessani keksin vihdoinkin nimiä kukkapenkeilleni: ITÄPENKKI, NAVETTAPENKKI, TALLIPENKKI, PIONIPENKKI ja SYDÄNPENKKI. Kaikissa niissä on kasveja, joita meinaan siirrellä keväällä, mutta se onkin jo eri tarina.

sunnuntai 6. maaliskuuta 2011

Ruukkupuutarha

Aina ei tarvitse ostaa uusia ruukkuja. Tämän todistaa äitini mielikuvitus ja isäni kädentaidot. Koska en jaksa ladata talvisia kuvia kamerasta koneelle, niin näytänpä edelleen näitä kesäkuvia... ja haaveilen taas jo lämpimästä kesätuulesta :D! Tässä ekana on meidän mökin vahtikoira. Kysythän ensin multa kommenteissa, jos haluat kuvia lainata.





Nämä kelorunkoon muovatut istutuskaukalot on tehnyt vanhempani, molemmilla kun moottorisahat pysyvät kädessä (ja suutarin lapsillahan ei ole kenkiä).



Alla sitten mummoni vanha muuripata, joka on todennäköisesti vieläkin vanhempi.



Ja tässä on kuva meidän kelosaunasta, jonka äitini on verhonnut kesäkukilla.



Hän kasvattaa myös pasuunakukkia.



Mutta osaanhan mäkin käyttää vanhaa emalia hyväkseni, tämä on siis mieheni mummon patoja. En kyllä enää edes tiedä missä se on :D!



Ja viimeiseksi omalta pihalta vielä pieni kevätnäky. Nähdään taas, alan kiireesti etsiä niitä talvikuviakin tuolta kamerasta...