
Ensi kesäksi on luvassa aivan mielettömästi sormustinkukkia, jos niiden taimet nyt talvehtii. Siirtelin vielä viime viikolla viimeisiä nurmikolle ilmestyneitä taimia kukkapenkkiin navetan edustalle. Kaikki siementaimet (varmaan 40!) on peräisin yhdestä pinkistä sormustinkukasta, jonka sain äitini puutarhasta (kuvassa) joskus tuliaisena. Ei voisi uskoa. Onkohan ne emokasvinsa värisiä, vai tuleeko niistä mitä vaan? Luen aika paljon puutarhalehtiä, mutta tämä aihe on mennyt ohi...
Suurin huolenaiheeni tällä hetkellä on myyrät! Voi jumpe, meille on ilmestynyt kasvimaan viereen hirveitä multakekoja ja olivat ne kerenneet jo yhteen kukkapenkkiinkin kaivelemaan kolojaan. En tiedä onko keko kontiaisen, peltomyyrän vai vesimyyrän aikaansaama - ne kaikki olisivat meillä mahdollisia. Siitä yhdestä kukkapenkistä ne olivat varmaankin käyneet popsimassa värililjan pikkusipuleita - sain mökkinaapuriltamme ihanana lahjana varmaan satakunta värililjojen jakosipuleita (jotka kukkivat ehkä ensi tai seuraavana kesänä) - sillä maa oli myllätty yltäpäätä ja kun sinne astui, niin se lähes petti jalkojen alla. Uskotte varmaan sanomattakin, että ärsyttää ja itkettää.
Sisällä:

Toinen tuunauskohde on mun ikivanha musta kirjahylly/tv-vitriini. Alunperin sitä ei pitänyt tulla meille ollenkaan, mutta mieheni tykästyi siihen ja kyllähän se ihan käytännöllinen onkin. Itse en kuitenkaan siitä tykkää, enkä pidä myöskään sillä näkyvästä pölystä :). Taustaseinän meinaankin nyt irrottaa ja tapetoida tummanharmaalla/omenanvihreällä kukkatapetilla, vaikka se ei siihen pölyn näkymiseen vaikutakaan... Antaapahan edes vähän uutta ilmettä :) Meillä on muutenkin lähes kaikki huonekalut vanhoja, perittyjä 20-30-40-50-lukujen puuhuonekaluja tai sitten mun lastulevykauheuksia.
Nämä talvikuukaudet esittelen varmaankin kotiamme (jos jaksan edes vähän siivoilla jätkien leikkejä) ja postailen puutarhakuvia ja haaveita omaan pihaan. Mitä milloinkin!
Callista
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti