Remonteilla on tapana laajentua...

...Siis lunta on jo satanut 

ja lastenhuoneen piti olla valmis jo ajat sitten!

Tästä tilanteesta lähdettiin... 

Vanha ikkuna lähti vaihtoon, 

ja kylmä tila muutettiin lämpöiseksi. 

Sinänsä huone näyttää ihan asuttavalta 

(ja kesäisin se onkin ollut ahkerassa käytössä) 

mutta talvella lämpötila huoneessa on laskenut alle viiteen asteeseen.

Työt alkoivat vanhojen insuliittilevyjen purkamisella. 

Luin joskus, että niissä ei pysy uudenlaiset tapetit 

ja maalaushan ei tullut kyseeseen, 

kun levyissä oli vanhoja, sieltä täältä revenneitä tapetteja ennestään. 

Nurkasta purimme vanhan kiinteän kaapin, jossa oli yksi hylly ja vaatetanko.

Lastenhuoneen lämmönlähteeksi jätimme tämän vanhan Kastorin.

Ikkunanvaihdon yhteydessä laitoimme seinien eristeeksi styrofoamia. 

Pääsyy remontin yllättävään venymiseen oli kuitenkin ulkoseinässä. 

Purut olivat vajuneet maan tasalle ja tyhjät kohdat oli täytettävä.

Oviseinän puolelle halusin jättää tuota ihanaa lautaseinää näkyviin. 

Maalailin sen valkoiseksi ja jos rouheus joskus alkaa kyllästyttää, 

niin senkin voi aina levyttää.

Jossain vaiheessa keksin maalata tuon Kastorin mustaksi. 

Siitä tuli mielestäni paljon kivempi. 

Arkeeni on nyt mahtunut tasoitusta, maalausta ja hormin maalien hiomista.

Laitamme tuohon uunin taakse laatat.

  

(Voitte vaan kuvitella miten paljon mokoma kamina painaa! 

Saimme sen mieheni kanssa irti hormista kitkuttelemalla ees taas 

ja vielä pitäisi saada ainakin metri kauemmas seinälaattojen asennuksen ajaksi)

P.S. Pojan puusänky on ollut koko remontin ajan huoneessa. 

Välillä työtasona ja nyt laminaatin asennuksen aikana 

sitä on siirrelty pitkin huonetta :D 

Syynä on ihan vaan yläkerran tilanpuute!

Ennen nukkumaanmenoa olen virkkaillut pöytätabletteja ja neulonut säärystimiä. Uuden matonkin sain valmiiksi, ja se on tulossa uuteen lastenhuoneeseen. Voi kunpa se olisi jo valmis!

Hauskaa alkavaa talvea kaikille! 

Callista