Näin vilauksen nurmikosta pihapöytämme alta ja tulin mokamasta tosi onnelliseksi! Nyt paistaa niin kivasti taas aurinko, että voi melkein unohtaa nämä puolimetriset kinokset :) Avautumisen aiheita olisi taas kymmeniä (tilasin uudet silmälasit ja niiden piti tulla jo viikko sitten eikä vieläkään! Keskimmäisellä on hirrrrveä uhmaikä ja arki on pelkkää taistelua ja kaksinkamppailua!) - mutta yritän miettiä kivempia asioita.
Muhun on puraissut joku ruusukärpänen! Vannoin vuosia sitten, että ruusujen kasvattajaksi en ala, koska en jaksa niitä kuitenkaan hoitaa... mutta nyt mietin kerran jos toisenkin, että mitäs jos kumminkin... ? Meidän piha on tuulinen ja notkossa, ja olenkin tästä täällä aina urputtanut eli pienilmasto on varmasti kylmempi kuin mitä II-vyöhykkeellä yleensä. Se pistää vähän haastetta kehiin varsinkin jaloruusujen ja köynnösruusujen osalta, mutta onneksi pensasruusuistakin löytyy kauniita kerrannaiskukkaisia muotoja. Sitten mua kiinnostaisi myös kokeilla kanadalaisia pensasruusuja. Onkohan niistä jo kenelläkään useamman vuoden kokemusta! Täälläpäin on kohtalaisen runsaslumiset talvet, joten juuriston saisi kyllä suojaan. Valko- ja vaaleanpunakukkaiset ovat suosikkejani, esim. uutuus kanadalaisista "Morden Belle" ja "Morden Blush". Käykää vaikka ihastelemassa niitä täällä Suomen Ruususeuran sivuilla.
(Kuvassa on muuten tekemiäni marsipaaniruusuja, joiden reunat jäi taas tosi rumiksi...en millään opi vaikka miten harjoittelisin :DD)
4 kommenttia:
Ruusujen kasvattaminen kannattaa aina!Pensasruusut on maailman helpoimpia ja valinnanvaraa löytyy,varsinkin siellä etelässä.Yhden vinkin voin antaa,eli ota selvää tekeekö pensas runsaasti juurivesoja,ne voivat toisinaan olla melkoinen riesa väärään paikkaan istutettuna.Mulla on menestynyt kanadanruusuista jo monta vuotta pilariruusut William Baffin ja John Davis sekä jostain syystä hieman kituuttamalla kasvava Jens Munk.Jens siirtyy parempaan paikkaan,kunhan lumet sulaa ja tällä vauhdilla se tapahtuu varmaan jo ensi viikolla;).Hyviä ruusukirjoja on useitakin,kannattaa niitäkin silmäillä.Kysyit joskus aikaa sitten suurten pionien siirtämisestä/jakamisesta.Mulla ei ole siitä mitään kokemusta,kun mun pionit on niin uusia.Niinhän ne väittää,että närkästyvät siirrosta.Toisaalta taas oon lukenut,että jos siirtää juuripaakun kokonaisena,se menis ihan ok.Toisaalta taas jos haluat jakaa ja lisätä ihania pioneitasi,saatat menettää kukinnan useammaksi vuodeksi...Mut jos se salaojituskin pitää tehdä,niin minkäs sille voi.Jos et oo vielä tutustunut Rea Peltolan ja Vesa Koivun mahtavaan Pionit-opukseen,suosittelen sitäkin.ihanaa kevättä sinulle ja perheellesi ja tsemppiä pikkuisten kanssa jaksamiseen.
Kiitos Tiina avusta! Kauppojen sivuilla aika harvoin muuten kommentoidaan tuota juurivesojen kasvua. Meinasin suviruusua ja morsionruusua ostaa keväällä. Juhannusruusua meillä on, ja kokeilen sitä siirtää hölmöstä kasvupaikasta. Sinänsä juurivesat ei heti haittaa, koska laitan ne sellaiseen paikkaan missä saavatkin levitä tai se olisi jopa toivottavaa. Mutta kyllähän ne ärsyttäviä ovat, mieheni mummon vanha koiranruusu tunkee niitä joka paikasta nurmikosta ja vaan villiintyy kun ajaa ruohonleikkurilla yli.
Ihania nuo kanadalaiset mitä sulla on! Ja toi pionihomma, voi voi... ne pitäisi siirtää kuulemma vasta syksyllä. Arvelin etten ota riskiä jakamisessa ja siirretään ne kokonaisena paakkuna (sikäli kuin se onnistuu..) eikä jaeta ollenkaan. Jospa ei siitä ottaisi nokkiinsa :D En ole vielä lukenut sitä Pionit-kirjaa, selannut vain pikaisesti joskus ajat sitten kirjakaupassa. Miten onkin iskenyt tällainen pihanlaitto vimma :D! Mutta kiitos vierailustasi ja avunannosta! Sinulle myös hyvät keväät, kohta jo kaikki lumet sulaa jos nämä sateet jatkuu tällaisina :)
Minusta ruusut ovat aina kuuluneet juuri noihin "aika vaikeeta" sarjaan. Mutta minäkin lankesin viime vuonna peittoruusun hankintaan ja hämmästyin sen kukinnan määrään ja koreuteen. Ei siis mitenkään vaikean tuntuinen. Ovat (jopa) lähteneet nyt uuteen kasvuun. Elikkä selvisivät lumen alla hyvin. Kasvupaikka ei varmaankaan ole oppikirjamainen, ja sellaista ei täältä edes löydy. Tämä on harju ja kuiva kuin beduiinin sandaali taikka alavammalla maalla savinen. Mutta kokeilla aina pitää. Siitä vain hankkimaan noita taimia. Olivat todella namukan näköisiä.
Kiitos Annu :D En ole vielä löytänyt täältäpäin taimistoa jossa noita olisi, joten pitää kaiketi tilata jostain nettikaupasta?? Höh. Minäpä näinkin kuvia peittoruusustasi, miten se kukki niin runsaasti!! Upea :D!
Lähetä kommentti