Pihalla on kaunista, vaikka itse näenkin meillä vain keskeneräisiä pihapuuhia. On rakennuksia maalaamatta, heinikkoa niittämättä, kukkapenkkejä kitkemättä.
Mutta kaikkihan täällä kuitenkin kukkii niin ihanasti! Jopa neljä vuotta sitten istuttamani pionin mukulat (Shirley temple) ovat nyt alkaneet ensimmäistä kertaa kukkia.
Kasvimaalla taistelu savea vastaan on luovutettu ja hyvä niin: sato on huomattavasti parempi kasvulaatikoissa. Olemme myös mökkeilleet sekä Pohjois-Karjalassa että täällä kotipuolessa ja ainahan näihin reissuihin mahtuu paljon puuhastelua. Eilen miehet saivat korjattua laiturin ja pian alkaa isomman saunan rakentaminen. Äitini mökillä on ollut polttopuuhommia, liiterin pystytystä ja kiviaidan rakennusta.
Kummasti kaikki talven suunnitelmat terassien rakentamisesta unohtuu tässä arjen pyörityksessä, kun on nurmikon ajoa, kastelemista ja muita kesäpuuhia, joita ei tule ajateltua talvella. Terassin käsittelyyn sain onneksi pojilta apua...
Olen kovasti istutellut uusia pensaita tuulensuojaksi ja jakanut perennoja. Sitä hommaa riittää! Keväällä teimme miehen kanssa laajennusta sisääntulon kukkapenkkiin... että vähän siistiytyisi ja olisi kutsuvamman tuntuinen.
Myyriä on kovasti tuo uusi kukkapenkki kiinnostanut. Olenkin nyt käynyt polkemassa harva se päivä niiden käytäviä matalaksi. Meillä on kontiaisia aika paljon, ja toki pelto-, metsä ja vesimyyriäkin, mutta tässä penkissä on kontiainen. Se ei tee kasveille tuhoja muutoin kuin nostamalla niitä ylös, koska eivät ole vielä juurtuneet.
Kivien maalaus on ollut mukavaa puuhaa. Ja ne puhuvat! Tai ovat tarpeen tullen hyviä muistilappuja tekemättömistä projekteista...
Iloista kesää!
Callista
