Kevätpuuhia

Kevät ihan tuoksuu!

Aurinkoiset päivät ovat villinneet minut. Sain päähäni tapetoida makuuhuoneen kukkatapetilla. Sain päähäni tehdä köynnössäleiköstä sängynpäädyn. 

Kylvin tomaatteja, vaikka lähdettiin lomareissuun Roomaan.

Kelpais mullekin tällänen parkkipaikka. Sinisade!?

Ostin uuden puhelimen, vaikka tiedän etten osaa sitä pitkään aikaan edes käyttää. Saa sillä kyllä selfieitä!

Keksin maalata olohuoneen seinät. Sitten kaduin! Ne olivat niin ihanan kevään vihreät ennemmin. Samalla maalasin myös eteisen. Seuraavaksi kunnostan meidän puusohvavanhuksen. Hullu kevät!

Vielä on kuitenkin vähän kylmä. Varsinkin aamuisin!

Mutta iloista kevättä jokaikiselle! Kyllä se kesä sieltä taas tulee ja menee.

Haravointiterveisin, Callista

Lähes vuosi sitten

 

...Meille syntyi tämä pikkuruinen ukko :) 

Pian siis juhlistamme 1-vuotiasta heppua!

Olen jokaiselle pojalle istuttanut oman puun, tuijan.

Kuopuksen tuija on taustalla norjanangervopensaan vieressä, vielä ihan minimaalisen pikkiriikkinen.

Yläkerran parveke tehtiin joskus 2011 muistaakseni ja maalasin kaikista kielloista huolimatta kestopuiset tolpat valkoiseksi samana kesänä. Ensi kesänä onkin sitten tiedossa irronneen maalin kapsutusta... Kestopuiden kyllästysaineet ovat niin vahvoja, että niiden on saatava kuivua vähintään vuosi ennen päällemaalausta. Sen olen siis nyt oppinut kantapään kautta.

Kiedoin "jouluvalot" vanhojen rotanloukkusuksien ympärille enkä raaski ottaa niitä vielä pois, kun ovat pimeällä niin tunnelmalliset.

Olen siilonkin päänmenoksi suunnitellut jotakin. 

Siellä on melko vaaralliset portaat, joihin on korkea aika nakutella kaiteet.

 

Tämä maisema meille aukeaa talon ikkunasta. 

Vuoren takana on Kimolan näkötorni.

Mukavaa loppuviikkoa!

Callista

Juhannukseen on 169 päivää

.... ja juhannusta odotellessa lämmitän taloa (-29 pakkasessa), mutustan suklaata, neulon villasukkia ja mietin jo vähän alustavasti mitä kasveja kylväisin keväällä. 

Kirjastosta olen lainaillut Harry Pottereita ja puutarhakirjoja. Meidän pojat rakastavat Harryä ja pitäähän mun tietää mitä ne katsoo telkkarista... ihan ovat kyllä mukaansatempaavaa viihdettä :)

Oikein hyvää tammikuuta 2016 kaikille teille vierailijoille!

Callista

Katettu terassi

....Maalausta vaille valmis!

Ensi kevääseen menee valkoiset pinnat, kaiteet, portaat ja mustat lattiat... ensi lumi tuli säälimättä niskaan ja kattopeltien nouto on vielä edessä. Tänne on jo luvattu lisää lunta ensi viikolla. Olen silti jo hilannut parit korituolit terassille ja mukavahan siellä on ollut saunan jälkeen jäähdytellä. Ja siis ihan itte tein lattiat! Mies auttoi toki vähän, mutta hyvin vähän, koska halusin puuhailla tätä yksikseni! Katon kävikin sitten väsäämässä vanhempani, suuri kiitos taas heille. Nyt on taas yksi homma vähemmän tehtävälistalla.

Jätin lattiaan vain parin millin raot, 

koska katto tulee päälle ja pudonneita tavaroita on mahdotonta hakea terassin alta.

Sahauspöytäni on meidän vanha ruokapöytä 

ja apuna pitkien lautojen kanssa tuo meidän poikien liukumäki... 

Alla näkyy uskolliset työkaluni, jotka teki mieli monta kertaa heittää seinään 

tämän projektin aikana :)

Nyt en ole suunnitellutkaan oikeastaan mitään. Joulun laittelua sisälle ja valojen virittelyä ulos. Poikien taksipysäkille laittelin vähän ledivaloja ettei ukkoja pelota pimeässä. Taksin aikataulut välillä heitättää aikamoisesti ja onhan se ollut kurjaa pimeässä seisoskella pelkkä taskulamppu turvana. (Mä tunnustan, että olen saanut oman pimeän pelkoni tartutetuksi meidän jätkiin!)

Sisällä varmaan yritän saada tehdyksi kaikkia puuttuvia listoitushommia. Ne ei kiinnosta kyllä pätkääkään, mutta ovatpahan lomaa pihatöiltä. Tänä kesänä puutarhassa tuli oleiltua kylläkin todella vähän -> en antanut lupaa ajaa terassityömaalle traktorilla uuden nurmikon yli, joten jouduin kärräämään 10 kuutiota hiekkaa ja 12 kuutiota lecasoraa perustukseksi kottikärryillä. Mutta en antanut periksi ja siellä ovat nyt! Tämä kuitenkin kovasti verotti halujani kykkiä perennapenkeissä. Uusin kivillä reunustettu havupenkki sai asukkaita kontiaisista ja nehän ei todellakaan ole muuttamassa pois, vaikka olen kokeillut jos mitä suositeltuja keinoja. En halua niitä hengiltä, koska käsittääkseni kontiainen on rauhoitettu eläin. Uudet havupuut olen säännöllisesti käynyt polkemassa takaisin syvemmälle multaan, kun myyrän käytävät ovat juuri niiden alapuolella... Käyhän se pihatyöstä tuokin vai mitä?

Pian on edessä pitkä talvi ja lumileikit poikien kanssa! Toivon, että lunta tulisi rutkasti :)!

Mukavaa alkutalvea kaikille!

Callista